Pitkän pakkasjakson ansiosta Puruvedelle ollaan saatu nuottakaluston kantamiseen riittävän paksut jäät. Nuottaajamme lähtevät huomenna vetämään talven ensimmäistä apajaa.
Apajan käsite on 1300-luvulta katkeamattomana jatkuneessa talvinuottausperinteessä keskeinen. Se viittaa jäällä olevaan tarkkaan sijaintiin, joka valikoituu kunkin päivän pyyntipaikaksi luonnonolosuhteita tarkkailemalla. Apajapaikkoja on Puruvedellä satoja, ja ne voi oppia tuntemaan ainoastaan suullisen perinteen, käytänteiden ja kokemuksen kautta. Nuottaus on tarkkaa hommaa - pienetkin virheet apajapaikkojen hyödyntämisessä saattavat aiheuttaa kalliiden nuottaverkkojen ja muun kaluston vaurioitumisen. Jos tarkkaa paikkaa ei löydy, nuotan reunat saattavat osua vedenalaisiin kareihin, kiviin tai jäämuodostelmiin, ja repeytyä.
Puruveden nykyiset ammattikalastajat siis ylläpitävät apajien hyödyntämisen ja nuottauksen kautta mittavaa katkeamatonta perinnettä, jollaista ei muualta Suomesta helpolla löydy. Ikiaikaiset apajanimet kantavat muistoja ammatillisen ja yhteisöllisen pyynnin eri historiallisista kerrostumista.
Toivotamme kalastajille pyyntionnea ja runsaita muikkusaaliita!