Yhdysvaltalaisen Tom Millerin ohjaama dokumenttielokuva Puruveden talvinuottaajat (2017) kurkistaa kahden nuottakunnan työpäivään jäällä. Puruveden talvinuottaus on sekä ammatti että kulttuuri, jota tunnetaan hyvin vähän kansallisesti tai kansainvälisesti.  Elokuvan kesto on 35 minuuttia. 

Talvinuottaus on ainutlaatuinen ja uhanalainen pyyntimenetelmä, joka on säilynyt Puruvedellä katkeamattomana perinteenä 1300-luvulta asti. Nuottaus muodostaa perinnekokonaisuuden, johon sisältyy syvää tietoa järvestä, kaloista ja luonnosta. Kulttuuriperinnön arvo tunnustettiin 2017, kun Museovirasto nimesi Puruveden nuottauksen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Nuottaus auttaa samalla vesiekosysteemiä. Pyynti poistaa ravinteita luontaisesti karusta järvestä, jota uhkaa rehevöityminen.

​

Luennollaan dosentti Tero Mustonen kertoo, mikä Puruveden talvinuottauksesta tekee erityistä, ja miksi perinteen ylläpitäminen on tänä päivänä ensiarvoisen tärkeää.

​

Tero Mustonen on kansainvälisesti arvostettu tutkija, ammattikalastaja sekä luonnon, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen puolustaja. Hänen elämäntyönsä palkittiin vuonna 2023 Goldman Environmental Prize:lla, joka on maailman merkittävin, vihreäksi Nobeliksikin kutsuttu ympäristöpalkinto. 

Karoliina Lehtimäki on 28-vuotias joensuulainen ammattikalastaja ja ympäristöpolitiikan opiskelija. Muikkufesteillä Lehtimäki kertoo kokemuksistaan talvinuottaajana nuoren naisen näkökulmasta käsin.

Nuu-chah-nulthit ovat yksi Kanadan monista alkuperäiskansoista. Muikkufestien harvinaislaatuisella luennolla historioitsija n̓aasʔałuk John Rampanen kertoo kalastukseen ja valaanpyyntiin pohjaavasta kulttuurista ja perinteistä, joiden kautta hänen kansansa on elänyt luonnon kanssa kotiseutualueellaan Vancouverinsaarella, Kanadan länsirannikon edustalla tuhansien vuosien ajan. 

John Rampanen on Ahousaht-kansan päällikkö. (Ahousahtit ovat yksi 14:stä kansasta, jotka kuuluvat Nuu-chah-nulth-alkuperäiskansaan). John perheineen on Suomessa vierailulla tutustumassa Johnin isän puolen suvun karjalaisiin juuriin.

Luento on englanniksi, mutta tarpeen mukaan käännetään suomeksi.

Tanssiva Karhu ilmenee ryhmänä haaveilijoita, tajunnan tuolle puolen viettävinä äänikudelmina, maahan sidottuna ja korkeissa virroissa ajelehtivana muunnelmana popmusiikin alkuaineistoa. Se askeltaa vuosikymmenten halki kohti 2020-lukua tuomisinaan mielikuvituksellinen seos melodista folkrockia ja väreilevää psykedeliaa.

Yhtyeen esikoisalbumi ”Luonnossa” julkaistiin 1.9.2023. vinyylilevynä sekä digitaalisena suoratoistopalveluissa.

Muikkufesteillä nähdään ainutkertainen karhutrio, eli luvassa on tavanomaisesta poikkeava setti.

Hasaatuk (Kalilah Rampanen) on Uudessa-Seelannissa asuva, Nuu-chah-nulth ja Cree -alkuperäiskansoihin kuuluva, sekä suomalaisia sukujuuria omaava laulaja-lauluntekijä. Hän käsittelee musiikillaan laajaa skaalaa alkuperäiskansojen asioita sekä luonnon ja yhteiskunnan ulottuvuuksia, yhdistellen akustista, bluesia sekä vaihtoehtoisia ilmaisun muotoja.

Työpajassa opetellaan helppoja ja näppäriä tapoja käsitellä kalaa sekä annetaan vinkkejä asioista, mitä on hyvä huomioida kalan laatuun, tuoreuteen ja säilyvyyteen liittyen. 

Entisen Tietäväisen koulun ruokala muuntautuu päivän ajaksi kalaravintolaksi, jossa tarjoillaan erinäisiä herkkuja Lumimuutoksen kalastajien pyytämistä villikaloista. 

Eero Murtomäki on mustasaarelainen kirjailija sekä yksi Suomessa pisimpään toimineista luontokuvaajista. Luonnon tinkimätön puolustaja on palkittu kotimaassa ja maailmalla. Hänen uransa pitää sisällään useita luontokirjoja, elokuvia, luonnonsuojelutyötä sekä kansainvälisen tieteen ja kulttuurien monimuotoisuuden parissa tehtyä työtä.

Jo 1960-luvulla Murtomäki kritisoi kirjassaan Suo elää laajoja suo-ojituksia. 1970-luvulla käynnistynyt pitkäjänteinen suojelutyö merikotkan tilanteen korjaamiseksi on johtanut menestystarinaan, jossa tämä rannikoidemme mahtilintu on toipunut pahimmasta aallonpohjastaan. 

​

Siivekkäitä saalistajia on Murtomäen 80-vuotisjuhlanäyttely.  

​

"Kun minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä valokuvanäyttely valitsemastani aiheesta tai teemasta, päädyin petolinnuista kuvaamiini väridiapositiiveihin. Olin käyttänyt niitä vain lehtiartikkeleissani ja kirjoissani tekemättä koskaan suurennoksia näyttelyihin. Useimmat otoksista ovat 1960-luvulta ja esittävät silloin yleisen käytännön mukaisesti piilokojuista kuvattuja lintuja pesäpaikoillaan."

"Karhukuvausyritykseni alkoivat 80-luvun alussa kuvaajatoverin houkuttelemana. Ensimmäiset kuvat sain tosin vasta 1986. Seuraavina kolmenatoista vuotena on karhujen kuvaaminen kuulunut keskeisesti ja aikaa vievimpänä työhöni luontokuvaajana. 

​

Aika kojussa on monesti vierinyt omien ajatusten ja luonnon tapahtumien parissa, seuraten illan muuttumista yöksi ja taas aamun sarastukseen. Mutta joskus karhuja on liikkunut lähistöllä yhtenä viskeenä niin, että koko kojuaika on mennyt kameraa käyttäen ja muistiinpanoja kirjaten. 

​

Mutta miksi sitten vuosien intohimo karhujen kuvaamiseen? Yksinkertaisin vastaus on, että karhu on kiehtova olento. Aina on paljastunut uusia kuvallisia tavoitteita ja niiden takaa uusia. Aina on ollut uutta koettavaa. 

​

Totta tietysti on, että lähes mikä tahansa aihe tai eläin paljastuu kiehtovaksi, kun siihen tarpeeksi syventyy. Mutta totta myös on, että karhussa meille suomalaisille tiivistyy luonnosta se olennainen, onhan siinä esi-isämme nähneet jotain jumalallista. Noita käsityksiä ja tuntemuksia kannamme edelleen sisällämme."

​

Antti Leinonen on kansainvälisesti arvostettu suomalainen luontokuvaaja. Hän syntyi vuonna 1951 Kajaanissa, ja on asunut Kuhmossa Venäjän rajan tuntumassa vuodesta 1986. Hänen pääobjekteinaan ovat olleet eläimet luonnossa, erityisesti karhu, ahma, metsäpeura ja maakotka.

​

Antti on saavuttanut BG Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa kolme sarjavoittoa ja kymmenen muuta palkintoa vuosina 1989-1998. Hän on voittanut kahdesti Vuoden luontokuvaaja -kilpailun. 

​

Saapuminen

Tapahtuman osoite on Asemantie 35 B, Tohmajärvi (entinen Tietäväisen koulu). Auton saa parkkiin rakennuksen eteen.  

​

Liput

Ennakkolippu tapahtumaan maksaa 10 €, sen voit ostaa nettikaupasta tai Lumimuutoksen tiloista (Asemantie 35 B) kalakaupan aukioloaikoina. Lipuntarkastus ovella tapahtuu nimilistan pohjalta eli lippua ei tarvitse ottaa mukaan tapahtumaan.

Lippuja saa myös tapahtumapäivänä paikan päältä hintaan 12 €. Maksutapoina kortti tai käteinen.  

​

Ikäraja

Tapahtuma on ikärajaton.

​

Ruoka ja juoma

Pop-up -ravintola Muikautus tarjoilee muikku fish & chipsejä Lumimuutoksen nuottaajien pyytämistä muikuista ja paikallisista luomuperunoista. Myynnissä on lisäksi alkoholittomia juomia ja ykkösolutta.

Kalaa on lisäksi myynnissä kotiin vietäväksi.  ​

​

Tapahtuma-alue

Muikkufest järjestetään vanhan Tietäväisen koulun tiloissa. Luennot, elokuvanäytös ja keikat pidetään auditoriossa (Maiju Lassila -sali) ja kalankäsittelytyöpaja vanhassa kotitalousluokassa. Pop-up -ravintola Muikautus löytyy entisen ruokalan puolelta ja valokuvanäyttelyt vanhoista luokkahuoneista, jotka ovat remontoitu näyttelytiloiksi.

​

Tapahtuman tiloihin on esteetön kulku ja tiloista löytyy esteetön WC. Pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat ja muut avustajaa tarvitsevat erityisryhmät (esim. näkövammaiset) tarvitsevat normaalin pääsylipun, mutta avustaja pääsee mukaan ilman erillistä lippua. Suosittelemme ottamaan mukaan todistuksen avustajan tarpeesta.

​

Yhteystiedot

tiedotus@lumi.fi

Facebook

Instagram