Eero Murtomäki on mustasaarelainen kirjailija sekä yksi Suomessa pisimpään toimineista luontokuvaajista. Luonnon tinkimätön puolustaja on palkittu kotimaassa ja maailmalla. Hänen uransa pitää sisällään useita luontokirjoja, elokuvia, luonnonsuojelutyötä sekä kansainvälisen tieteen ja kulttuurien monimuotoisuuden parissa tehtyä työtä.

Jo 1960-luvulla Murtomäki kritisoi kirjassaan Suo elää laajoja suo-ojituksia. 1970-luvulla käynnistynyt pitkäjänteinen suojelutyö merikotkan tilanteen korjaamiseksi on johtanut menestystarinaan, jossa tämä rannikoidemme mahtilintu on toipunut pahimmasta aallonpohjastaan. 

​

Siivekkäitä saalistajia on vastikään 80 vuotta täyttäneen Murtomäen juhlanäyttely, joka on esillä kesän ajan.  

​

"Kun minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä valokuvanäyttely valitsemastani aiheesta tai teemasta, päädyin petolinnuista kuvaamiini väridiapositiiveihin. Olin käyttänyt niitä vain lehtiartikkeleissani ja kirjoissani tekemättä koskaan suurennoksia näyttelyihin. Useimmat otoksista ovat 1960-luvulta ja esittävät silloin yleisen käytännön mukaisesti piilokojuista kuvattuja lintuja pesäpaikoillaan."

​

Näyttelyn avajaisissa Murtomäki istuu  haastateltavaksi elämäntyöstään sekä luontokokemuksistaan ja -näkemyksistään. Osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun.  

Arktinen alue sekä alkuperäiskansojen arki ja kokemusmaailma on monelle tuntematonta. Kolttasaamelaisen ohjaajan ja taiteilijan, Pauliina Feodoroffin, dokumenttielokuva kertoo sanoin ja kuvin miten ilmastonmuutos jo vaikuttaa arktisella alueella.

​

Elokuva pohjaa Tero ja Kaisu Mustosen kirjoittamaan tiedeartikkeliin, joka  dokumentoi ja esittelee perinnetietoa, havaintoja ja näkökulmia chukchi-, saamelais-, evenki-, jukagiiri- ja muista arktisista alkuperäiskansayhteisöistä. Yhteisöt ja kylät ovat osallistuneet dokumentin kokoamiseen eri tavoin, esimerkiksi yhteisöpohjaisten työpajojen kautta, puhelimitse, tai suoraan vaikuttamalla siihen, mitä heidän heidän tiedoistaan on teoksessa käytetty, ja millä tavoin.

​

Dokumenttielokuva kestää n. 30 minuuttia, minkä jälkeen Feodoroff ja Kaisu Mustonen keskustelevat elokuvan aiheista naisnäkökulmasta käsin. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. 

​

Pauliina Feodoroff on kolttasaamelainen elokuva- ja teatteriohjaaja sekä käsikirjoittaja. Työssään hän yhdistelee taiteen, saamelaisten tiedon sekä tieteellisen tiedon näkökulmia toisiinsa. Hänen tanssiteoksensa Matriarkaatti (2022) valittiin yhdeksi Venetsian biennaalin ensimmäisen saamelaispaviljongin kolmesta teoksesta. 

​

Kaisu Mustonen on yhteiskuntamaantieteilijä, joka johtaa Lumimuutos Osuuskunnan luonnon monimuotoisuustyötä. Hän on työskennellyt Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Grönlannissa, Saamelaisalueella, Islannissa sekä Venäjän pohjoisosissa kahden vuosikymmenen ajan. 

Yhdysvaltalaisen Tom Millerin ohjaama Kaarneen siivillä on dokumenttielokuva Eero Murtomäen elämäntyöstä. Elokuva sisältää runsaasti arkistomateriaaleja vuosikymmenten takaa, haastatteluja, sekä kuva- ja videomateriaaleja erityisesti Merenkurkun alueelta, jotka valottavat Murtomäen syvää ymmärrystä luonnosta. Keskeisessä osassa on Murtomäen suhde kaarneen, eli korppiin. Elokuvan kesto on 50 minuuttia. 

Tehdään kala-aiheista taidegrafiikkaa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen kuvataiteilija Tytti Putkosen johdolla. Motiiveina vesistöjemme vähemmän tunnetut tai arvostetut kalalajit ja niihin liittyvät tarinat ja perinteet.

Vesistöasiantuntija Janne Raassina luennoi luonnon ennallistamisesta, keskittyen erityisesti Tohmajärven ympäristöön. Luennon yhteydessä dosentti Tero Mustonen pitää puheenvuoron perinnetiedon merkityksestä osana ennallistamistyötä. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. 

​

Janne Raassina on yksi luonnon ennallistamisen ja vesistökunnostuksen kärkinimistä Suomessa. 

​

Tero Mustonen on kansainvälisesti arvostettu tutkija, ammattikalastaja sekä luonnon, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen puolustaja. 

Aknestikin nokkamiehenä tunnetuksi tullut Jukka Takalo päättää päivän ohjelman ainutlaatuisella soolokeikallaan metsän laidassa. Takalo on tunnettu kepeän kantaaottavista kupleteista ja koskettavista suomirocklauluista. Apajan erityiskeikalla kuullaan Takalon albumi Vastarannan laulut. 

Ekologi Antoine Schererin valokuvanäyttely tarkastelee luonnon ennallistamista niin ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kuin sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien kautta. Näyttely pyrkii laajentamaan käsitystä luonnonsuojelusta ja ennallistamisesta sellaiseen suuntaan, jossa luonnolla olisi mahdollisuuksia ja tilaa elpyä tavoilla, jotka mahdollistavat ihmisyhteisöjen ja muiden lajien kanssaelämisen. Luonto ja kulttuuri ovat toisistaan erottamattomat.